Istutusohjeet

 

Istutuspaikka Ihanteellinen paikka pajuviljelmälle on lämmin, aukea paikka, jossa kasvusto kuivahtaa nopeasti. Hyvä maalaji on läpäisevä hietamoreeni. Kevättulvia paju kestää hyvin, mutta syysmärkyys hidastaa tuleentumista (lehdet eivät varise) ja voi heikentää sadon laatua. Aivan metsän reunaan ei pajua kannata istuttaa, koska osittainenkin varjostus heikentää kasvua merkittävästi. Viljelmää perustettaessa pellon on oltava vapaa monivuotisista rikkakasveista. Pelto kannattaa muovittaa taikka kattaa katekuorikkeella tai katekankaalla, jotta kolme ensimmäistä vuotta olisivat mahdollisimman rikkaruoho vapaita. Pajun kasvuunlähtö häiriintyy merkittästi, jos alueella on rikkakasveja. Maa muokaataan kuohkeaksi aina 25cm syvään, jotta pistokkaat uppoaisivat mahdollisimman helposti maahan.

Pistokkaat Pajun kasvatus aloitetaan istuttamalla pistokkaita. Pistokkaat kerätään lepotilassa olevista versoista, marras-huhtikuun välisenä aikana. Hyvät pistokkaat ovat 20-25cm pitkiä ja niiden halkaisja on 0,5 – 1,0 cm. Pistokkaat säilytetään kellarissa tai lumihangessa ja on pidettävä huoli siitä, että ne eivät pääse kuivumaan tai homehtumaan. Kasvuun lähdön kannalta paras istutus aika on heti roudan sulamisen jälkeen, kun kosteutta maassa on vielä runsaasti. Ennen istutusta pistokkaita ”juotetaan” pitämällä niiden tyvet vedessä esimerkiksi ojassa tms. 1-2 vuorokautta. Pistokkaat painetaan maan sisään tyvi edellä lähes koko pituudeltaan, joten maan on oltava hyvin ja riittävän syvään muokattu. Kuitenkin muovia tai yms. käytettäessä on syytä jättää noin 5cm pistokkaasta katteen yläpuolelle, jotta muovi tai yms. ei nousisi helposti pistokkaan päälle. Koiramäen Pajutallin omalla viljelmällä heiteltiin hiekkaa muovin päälle ja tämä keino piti muovin hyvin maassa eikä noussut pistokkaiden päälle. Pistokkaat kannattaa istuttaa suhteellisen lähelle toisiaan, jotta valoa ei tulisi kovin paljoa sivuilta. Pajutallin pistokkaat istutettiin riveihin 20cm välein ja rivit ovat 80cm välein. Riittävän tiheään istutetut pajut pyrkivät kasvamaan ylöspäin, joten tällöin saadaa punontaan sopivaa suoraa versoa

Hoito ja seuranta Ensimmäisen kasvukauden aikana pistokkaat kasvattavat etupäässä juuria ja maanpinnan yläpuolinen versokasvu on varsin vaatimatonta. Vielä toisen vuonna vesat ovat suhteellisen lyhyitä ja runsashaaraisia ja niiden lukumäärä on pieni. Jos juuriston kehitys on häiriötöntä, saavuttavat pajut normaalin kasvun ja satotason yleensä kolmantena kasvukautena. Viljelmien tärkein hoitotyö on rikkakasvien kurissa pitäminen. Jos alueella esiintyy hirviä tai jäniksiä, on varsin suotavaa aidata alue, koska kyseiset eläimet pitävät tuoreista pajunversoista kovin. Jos pistokas ei ole lähtenyt kasvuun, kannattaa se korvata seuraavana keväänä uudella pistokkaalla.

 

Lähde: Käsityöpajun tuotannon ja jalostuksen kehittäminen 1.5.1998 – 31.12.2000  Raportti hankkeen toiminnasta kolmen vuoden ajalta. Pekka Ilén Keski-Suomen maaseutukeskus.